Julk. 2012
12 kpl
54 min

Tämä teknisesti vaikuttava mielimatka vie syvälle progressiivisen metallimusiikin monimutkaisiin syövereihin.

Washingtonista kotoisin oleva kolmiosainen instrumental metallibändi, Animals As Leaders, on teknisesti yksi vaikuttavimmista bändeistä tällä hetkellä. Lead kitaristinsa, Tosin Abasi, on luovin, innovatiivisin ja innostavin kitaristi kenet olen vuosiin kuullut.

Teknisellä musiikilla on usein tapana jäädä vain taidonnäyttelyksi, eikä antaa kuuntelijalle muuta kuin “kuunnelkaa kaikki mitä minä osaan instrumentillani tehdä” -fiiliksen. Tässähän ei mitään vikaa tietenkään ole, ajoittain on todella mukavaa kuunnella musiikkia, joka pyrkii tällä tavoin vaikuttamaan, ainut ongelma teknisyyteen keskittymisessä on mahdollinen tunteen unohtaminen. Musiikissa (kuten kaikessa muussakin taiteessa) tunne on tekniikkaa tärkeämpi. Tunne yhdistää kuuntelijan teokseen ja saa sen resonoimaan syvemmällä kuin vain korvissa. Tässä aspektissa Animals As Leaders on positiivinen poikkeus genressään. He tuovat teknisyyden lisäksi paljon tunnetta kappaleissaan, vaikkei nuo tunteet aina olisivatkaan ilmiselvästi tunnistettavissa. Hämmentyneisyys todellisuuden suuruudesta, taidon arvostus ja voimistumisen riemu ovat ainakin itselleni löydettävissä.

Jäsenet vasemmalta Javier Rayes, Tosin Abasi ja Matt Garstka.

Bändin keulahahmona toimii kitaristi Tosin Abasi, kuka on yksi modernin metallikitaran suunnannäyttäjistä. Itse sanoisin häntä “the” suunnannäyttäjäksi, mutta makuasioista ei kuulemma saa kiistellä. Hänen soittaminen on teknisesti vaikuttavan soittamisen tekstikirjaesimerkki. Hyväksi esimerkiksi voisin suositella Rick Beaton haastattelua, jossa Abasin mukana on Dream Theaterin John Petrucci sekä Devin Townsend. He molemmat ovat myös tuoneet omat kortensa kekoon raskaan kitaran soittamisen edistämisessä.

Tykkään kovasti Julma Henrin lausahduksesta kappaleessa Mitä Sä Siitä (näkyy monilla alustoilla nimeellä 240107):
“Kerrasta tuleekin rutiinia, hälytyskelloista musiikkia”
Sanojen alkuperäinen tarkoitus on kai kokaiinin käytössä, mutta siinä mielessä en sitä nyt tarkoita, vaan vaikea musiikin kotoistumisessa ajan ja kuuntelun myötä. Näin on itselleni käynyt tämän bändin kanssa. Arvostan sen monimutkaisuutta ja vaikeutta, mutta olen kuunnellut sitä sen verran paljon että kuulen sen enemmänkin taustamusiikkina, joka auttaa keskittymään. Tässä on tarvittava monimutkaisuus mieleni hallitsemiseen. Monet illat olen istunut kuunnellen kyseistä levyä samalla näitä tekstejä kirjoittaen. Eläimet johtakoon!

Discover more from Apollon Säkeistöt

Subscribe now to keep reading and get access to the full archive.

Continue reading